Skihpa ealibat

Boazoeaiggádin don dárbbahat leat dihtomielalaš várain čohkket ollu ealibiid unna sadjái. Čuovvut rávvagiid mat gusket fuođđariid, čázi, buhtisvuođa, vieruid ja hábmemiid unnida sakka vára bohccuide dávddaid njoammut. Lea dehálaš unnidit visot lágan streassa, dego alla boazolohku, baskki borranlihtiid bálddas ja dárbbašmeahttun gieđahallan.

Seammás lea dehálaš álggahit biebmama ovdal go boazu lea ila heajus vuoimmis. Nelgon boazu mii fáhkka ožžo stuorra meriid biepmu lea heajus eavttut birget. Jus seammás šaddá ila čoaskkis lea várra dearvvašvuođaváttuide ja jápmimii stuora.

Don berrežat oahppat dovdat dávdamearkkaid vai sáhtát bargat juoga ja atnit buori ságastallama veterinearain. Jus dávda ihtá de ferte jođánit isoleret skihpa ealibiid skihpagárdái ja váldit oktavuođa veterinearain. Ovdal go ságastat veterinearain, dokumentere fal govaiguin ja dárkkis symptomaid. Vuolil sáhtát lohkat dábálaš dávddaid birra bohccuin.

Stuhčančoavji/Våmacidos/Skvalpmage

Mii lea stuhčančoavji?

Stuhčančoavji dahje våmacidos lea dilli mii šaddá go boazu borrá ollu kolhydráhtaid (omd. Pellets fuođđariid) hárjáneami haga. Čoavjjis lea vuollegis PH (suvrra) go lea våmacidos, njeaidin buori mikroorganismmain ja lassáneapmi laktobasillaid logus čoavjjis. Stuhčančoavji (Våmacidos) dagaha ahte čáhci geassu gorudis čoavjái ja boazu sáhttá oažžut luža, goikat ja viimmat jápmit birrajohtokollápsa.

Makkár symptomat leat?

Go lea våmacidos (stuhčančoavjji) boazu fáhkka hedjona, čoavji bohtana, sáhttá oažžut luža, massá borranmiela ja goiká. Go lihkká sáhttá gullat čoavjju “stuhčat”. Ii leat imaš ahte boazu vuovssada golgi čoavjesisdoalu jur ovdal jápmá.

Got eastá stuhčančoavjji?

Stuhčančoavjji eastá buoremusat hilljánis hárjáneapmái ođđa fuođđariid ja ii fáhkka molsut fuođđariid bohccuide. Go álggaha pelletsiin – ráddje pelletsa meari, muhto geahča nu ahte visot bohccot duođas borret. Dalle čoavji beassá hárjánit. Bohccot geat juo borret pelletsa váttisvuođaid haga sáhtte maid oažžut stuhčančoavjji go molsu pelletssoartta, dahje jus sisdoallu ođđa fuođđariin lea stuorra earru dain main boazu juo borrá.

Vára stuhčančoavjái unno ollu jus boazu borrá dahje guhto buori fápmofuođđara (ensiláša) pelletsa lassin. Stimulere sihke smireza ja čolgabuvttadeami. Bohcco čolga lea basálaš ja dahká ahte čoavjesisdoallu ii šatta ila suvrris.

Maid mon sáhtán dahkat jus boazu lea ožžon stuhčančoavji?

Jus boazu lea geargan šaddat heittot våmicidosis einnostus lea dávjá heittot. Jus galgá gádjut bohcco de dárbbahuvvo intensiivadikšu. Jus jáhkát lea stuhčančoavji, váldde dálá oktavuođa veterinearain. Dás leat moadde diŋgga maid sáhtát ieš bargat:

  • Deháleamos doaibma jus jáhkát lea stuhčančoavjji de heaitte dakkaviđe addit pelletsa ja atte bohccui dušše jeahkáliid ja buori ensiláša.
  • Atte natriumkarbonáhta dahje láibunbulvariid vai veahkeha čoavjesisdoalu. Soaitá álggus ferte gurret golgosa čoavjjis ja addit ođđa golgosa natriumkarbonáhtain.
  • USA:s addet muhtimiin gáiccaide, geat álkit ožžot våmacidos, friddja meari natriumkarbonáhta eastima dihte. Vejolaččat doaibma maid bohccuide.

Luža

fáhkka molsu fuođđara. Jus ealibat leat heajus vuoimmis, ja seammás lea oalle čoaskkis, de dábálaš nuppástusluža sáhttá buktit ollu skihpama ja jápmima. Luhča sáhttá maid boahtit infekšuvnnas ja dalle lea dávjá duođaleappot.

  • Luža eastá jus addá pelletsa veahážiid mielde ja geahča nu ahte ealibiin lea vejolašvuohta borrat ensiláša, jeahkála ja buhtis čázi.
  • Go lea veaháš luža, unnit pelletsa meari ja geahča bohccuid. Atte dal jeahkáliid ja geahča ahte lea čáhci vai buhtis muohta olles áiggi.
  • Jus lea čáhccái ja ollu luža, isolere bohcco. Atte jeahkáliid, heaitte ollát pelletsiin ja atte soaitá vel golgosbuhtadusa ja energiijabalánsa veterineara ovttasráđiin.
  • Jus lea čáhccái, ollu dahje varra luža ja váikkuhuvvon oppalaš dillii – isolere bohcco ja váldde oktavuođa veterinearain. Garvve addit pelletsa, atte jeahkáliid, golgosbuhtadusa, energiijabalánsa ja doaimmalaš čađa (gávdno pastahámis). Geahča nu boazu bivvá, lea buhtis ja goikkis. Bija fal gokčasa jus lea čoaskkis.
  • Jus olu bohccuin lea luža, de galggat álo ráđđehallat veterinearain. Ovdal go riŋget veterinerii, rehkenaste galle bohccuin lea luža ja árvvoštala sin oppalaš dili – jus leat vuoimmis, borret, njáigu jna.

Nealgun/guorban

Leat máŋga siva manne ealibat jápme guorbanis. Lea dehálaš ahte iskat vai ii leat dávda, váldde oktavuođa veterinearain ja obdusere ealiba mii lea jápmán.

Maid barggan jus jáhkán lea nelgon?

  • Sirre daid guorbabohccuid ja doala daid čalmmis skihpagárddis. Atte jeahkáliid dahje lahpuid, pelletsa ja ensiláša lassin. Atte minerálaid ja vitamiinnaid lassin, erenoamážit B-vitamiinna, mii lea dehálaš nelgon ealibiidda.
  • Jus ollu leat ollu bohccot leat nelgon de ii galggat atnit ila ollu bohccuid gárddis. Dárbbaha oaidnit juohke bohcco ja leahkit viissis ahte visot borret. Ale hánohala borranlihtiiguin ja geahča ahte bohccuid ensilášas lea buorre buhtisvuohta, ii jikŋon, garas dahje ila fibervallji. Boazu sáhttá jápmit nealggus váikko čoavjjis lea dievva ensiláša, jus ensiláša omd. sisdoallá ila ollu siejaid main bohccos lea váttis suddadit.

Jus galgá biebmagoahtit bohccuid go juo leat heajus vuoimmis de ferte bargat riekta:

  • Divtte bohcco hiljit hárjánit pelletsii. Biepma veaháš máŋgii beaivái.
  • Atte buori ensiláša ovdal pelletsa vai boazu álgá smirezit.
  • Dárkkis vai bohccuin lea buhtis čáhci.
  • Atte ollu jeahkáliid/sepmoliid.
  • Atte minerálaid ja vitamiinnaid.
  • Suddje bohccuid ruovdebuollaša vuostá gárddiin mii lea bures plánejuvvon, smilččas gárddiin muoraiguin.
  • Okta gárdi máŋga biebmolihtiiguin, bohccuide heajumus vuoimmis. Dalle eastá bahkkema ja hušša ja dus lea buorre bearráigeahčču.
  • Skihpa ealibiid galgá sierra bidjat dakkaviđe ja váldit oktavuođa veterinearain.
  • Jápma/goddon bohccuid galgá obduseret. Jus obdukšuvnnas ii gávnna buoiddi bohcco cogis lea mearka ahte bohcco leat visot buoidevuorkkát nohkan ja boazu lea jápmán guorbamis.

Oppohatdávda

Mii obbon lea?

Go lea obbon de leat čoalit debbon máŋggaid sajiin bohcco biebmosuddadanvuogádagas. Jus boazu ožžo ila roaves ja fibervaljis siláša sáhttá obbot, erenoamážit dokkis ja čeavžžás. Dat mearkkaša ahte biebmu ii mana viidáseappot bohcco biebmo-čoliide.

Čáhcevátni sáhttá maid deabbot bohcco čovjjiid ja čoliid. Muitte ahte boazu guhte borrá pelletsa dárbbaha ollu eanet čázi go bohccot guohtumis.

Muhtimiin plásta ja báttit ensilášaspáppain deabbot dahje addet iežá váttisvuođat bohcco čovjjiide ja čoliide.

Njuoskka čoavji (Blöt buk)

Njuoskka čoavji lea fenomena mii leat gávdnon soames iežá ealibis. Bohccot njusket gieđavuole, juolgegaskka, čoavjji vuolábealde ja muhtimiin julggiin. Siva ii dieđe, muhto lea várohus ahte leat guohpamirkkut fuođđaris mii addá dávdda. Guohpamirku sáhttá šaddat fuođđaris jus vurkejuvvon lávttas ja liegga sajis dahje jus plásta ensilášaspáppaid birra lea ráigánan ja áibmu boahtá sisa.

Makkár symptomat njuoskka čoavjjis leat

Bohccot geat gillet lea dávjá buorre borranmiella. Ealibiin ii leat feber ja leat njuoskasat váikko doallá daid goike vuođu nalde. Dábálaš lea ahte boazu náđđu vai bissu liekkas.

Got divššun njuoskka čoavjji?

Gieđahallan lea dakkaviđe molsut fuođđara ja suddjet čoaskása vuostá. Jus boazu ii oru buorráneame moatti beaivvis berrehat váldit oktavuođa veterinearain. Birgen rievdá. Obdukšuvnnas ealibiin mat leat jápmán jápminsivva lea leamaš birrajođáldatmassin.

Trumsjuka (ruminal tympany)

Bohccot mat lea skihpasat ja livvut gilggas ožžot álkit trumsjuka go gássa čoavjjis ii beasa olggos lunddolaš geainnu. Skihpa ealit galgá livvut ratti nalde oaivi loktosis nu sáhttá reavgut ja doala fal veahkkin vai ii gahča. Geahččal oažžut bohcco julggiid nala ja lihkkat, ruvve čoavjji várrogasat ja atte seaguhusa mielkkis, jeasttas, oljjus ja veaháš lihttebassanávdnasa. Ulbmil lea oažžut bohcco reavgut.

Čalbmeinfekšuvdna

Duođalaš ja njoammu čalbmeinfekšuvnnat levvet álkit go leat ollu ealibat ovtta gárddis. Muhtin jagiid lea vearrát go iežá.

Mii lea sivva čalbmeinfekšuvnnaide?

  • Sivat sáhttet leat máŋga, earret iežá gavjabirrasis, gavja fuođar ja baskki fuođarlihtiid bálddas, mii sáhttá dagahit streassa ealibiidda ja/dahje hedjonan vuostálastinnákca dávddaide.
  • Muhtin dutkamat leat vuosehan stuorra oktavuođa alla gávdnamis herpesvirusis bohccuin ja duođalaš čalbmeboalddáhagat. Jus boazu oktii lea njoammun herpesvirusa virus bissu bohccos olles eallima. Virus sáhttá vuoiŋŋagastit gorudis ja sáhttá eallát go lea streassa omd. fievrrideamis, nealgumis dahje go lea ila baski. Eallán herpesvirus áldduin sáhttá njoammut misiide ja de šaddet smávva hávážat čalmmi čoarvecuozzasis. Sierra bakteriijat álkit darvánit ja sáhttá hedjonahttit infekšuvnna.
  • Maid klamydiijabakteriijat lea sivva čalbmeboalddáhaga leavvamii.

Maid barggan jus gávnnan čalbmeboalddáhaga?

Jus gávnnat čalbmeboalddáhaga du bohccuin de fertet dakkaviđe bidjat daid sierra skihpagárdái. Dalle eastát viidáset njoammuma ja addá vejolašvuođa bearráigeahččamii ja vejolašvuođa dikšumii. Go leat máŋga sivat čalbmeboalddáhahkii ja lea dehálaš gávnnahit mii lea dávdda sivva. Geavaha nu gohččoduvvon “svabbprov”, mii iskojuvvo laboratorias. Váldde oktavuođa iežat veterinearain joatkka gieđahallamis.

Njálbmespártodávda/orf

Njálbmespártodávda dahje orf boahtá virusis (Parapoxvirus) mii addá spárttuid ja/dahje skovhlliid njálmmis ja birra njálmmi. Ii leat duođas spártu váikko dávdda namma lea nu. Dávda lea gávdnon bohccuin Ruoŧas 2015:s ja stuorit leavvan 2016:s máŋga skihpa ja jápma bohccuiguin. Guovvamánus 2018:s dávda fas iđii máŋgii. Ovdal dan ii oktage lea dieđihuvvon 70-logu rájis. Muhto Suomas leat leamaš máŋga stuorit leavvamat.

Inkubašuvdnaáigi lea sullii 10 beaivvi. Jus boazu birge dávdda de dávjá buorrána 2-4 vahkus. Go lea čađahan infekšuvnna de lea jáhkehahtti máŋggaid jagiid immuniteahta, muhto ii eallinagi.

Mii lea sivva čalbmeinfekšuvnnaide?

  • Sivat sáhttet leat máŋga, earret iežá gavjabirrasis, gavja fuođar ja baskki fuođarlihtiid bálddas, mii sáhttá dagahit streassa ealibiidda ja/dahje hedjonan vuostálastinnákca dávddaide.
  • Muhtin dutkamat leat vuosehan stuorra oktavuođa alla gávdnamis herpesvirusis bohccuin ja duođalaš čalbmeboalddáhagat. Jus boazu oktii lea njoammun herpesvirusa virus bissu bohccos olles eallima. Virus sáhttá vuoiŋŋagastit gorudis ja sáhttá eallát go lea streassa omd. fievrrideamis, nealgumis dahje go lea ila baski. Eallán herpesvirus áldduin sáhttá njoammut misiide ja de šaddet smávva hávážat čalmmi čoarvecuozzasis. Sierra bakteriijat álkit darvánit ja sáhttá hedjonahttit infekšuvnna.
  • Maid klamydiijabakteriijat lea sivva čalbmeboalddáhaga leavvamii.

Maid barggan jus gávnnan čalbmeboalddáhaga?

Jus gávnnat čalbmeboalddáhaga du bohccuin de fertet dakkaviđe bidjat daid sierra skihpagárdái. Dalle eastát viidáset njoammuma ja addá vejolašvuođa bearráigeahččamii ja vejolašvuođa dikšumii. Go leat máŋga sivat čalbmeboalddáhahkii ja lea dehálaš gávnnahit mii lea dávdda sivva. Geavaha nu gohččoduvvon “svabbprov”, mii iskojuvvo laboratorias. Váldde oktavuođa iežat veterinearain joatkka gieđahallamis.

Parasihtat

Mat parasihtat leat?

Parasihtat leat organismat mat ellet veardeealibiin dahje dan vehkiin..

Makkár parasihtat bohccuin leat?

Jorbamáđut (nematoder)

  • Doggemáhtu bohká iežat dokki sáltesuvrebuvttadeaddji ravssaide ja dagaha biebmosuddadanváttuid ja garra infekšuvnnat addá luža.
  • Geahpesmáhtu eallá bohcco vuoiŋŋahatbohccis, ja sáhttá duođalaččat billistit geahppáid, addit duođalaš vuoigŋanváttuid, ruoidnama ja vel jápmima.
  • Vuoiŋŋamašcuoccamáhtu addá boalddáhagaid vuoiŋŋamaččaide dahje čielgeađđamii. Dát dagaha koordinašuvnnaváttuid maŋŋejulggiin ja vuoliduvvon maŋŋebeali. Monit levvet čolgga ja baikkaid bokte.
  • Vuovdamáđut ellet luovus čoavjjis, ja buktet duođalaš boalddáhatreakšuvnnaid mii sáhttá dahkat ahte šaddá bálkestit oasi njuovvamis.

Lađasjuolggat

Njuovččamáhtu sáhttá šaddat 12-14 cm guhkki ja eallá muohtoguvnnjiin ja dagaha boalddáhaga.

 Divrrit

  • Gurbmá ja sávlagat leat guokte bohccoparasihtat mat leat dovdoseamos ja oidnojit eanemus. Huvlolágan njunneboarut bidjet moniid (suoidnemánus-čakčamánnui) bohcco gaccaide ja juolggi vuolit oassái. Sávlagat mannet čielgái gos ellet náhki vuolde. Dat buktá boalddáhaga bohccui ja billista náhki ja bierggu.

Dihkit ja festiŋggat

  • Dábálaš festiŋga (Ixodes ricinus) lea heavdneealit mii njammá vara njiččehasealibiin ja sáhttá guoddit njoammuid. Ovdal ii leat gávdnon boazodoalloguovllus Davviriikkas, muhto dál leavvá. Bohccot sáhttet maid atnit varanjammi ja guolgaborri dihkiid, muhto daid lea váttis gávdnat.
  • Daid lassin gávdnojit iežá parasihtat, man birra sáhtát lohkat dás.

Got oaččun eret parasihtaid bohccuin?

Gávdnojit ollu vahátlaš parasihtat maid álkit sáhttá eastit ođđaáigásaš dálkasiiguin. Muhto muitte geavahit dálkasiid jierpmálaččat vai ájihat parasihtaid resisteansa ovdáneami. Vuosttaldit parasihtaid lea dehálaš sihke ealibiidsuoji ja ekonomalaš sivaid dihte.

Dálkkodeapmi máđuid vuostá Ivermektinpreparáhtain

Ivermektinpreparáhta lea beaktil sihke divreparasihtaid ja jorbamáđuid vuostá ja addo injekšuvdnan liiki vuollái bohccui. Lea reseaptadálkkas ja čállo veterinearas.

  • Go addá injekšuvnna de cirgu dálkasa bohcco liikki vuollái. boazoeaiggát galgá čállit journálii go geavaha preparáhta. Sihke journálačállin ja merken ealibis omd. spráijaivnniin, lea oalle dehálaš borramušbuhtisvuođa sivaid dihte. Ivermektingieđahallon bohccuin lea 28 beaivvi njuovvankareansa.
  • Badjelmeari addin buktá mirkkoheami ja de dárbbaha guhkidit njuovvankareansa. Ila unnán addin lea guhkit áigái vearrát go badjelmeari addin, dan dihte go parasihtat sáhttet šaddat resisteanta ja eai jáme dálkasis.
  • Gieđahallon ealibiid galgá merket jus praktihkalaččat lea vejolaš. Áigumuš dáinna lea eastit vai juo gieđahallon ealibat šaddet njuovvamii dahje jus boastut fas gieđahallo. Makkár lágan merkema dagat čállá journálii.

Loga eanet parasihtagieđahallama birra dás.

CWD – Chronic Wasting Disease

CWD, dahje ruoidnandávda (avmagrinssjuka) sámegillii, lea priondávda mii lea leamaš dovddus sierra goddeealibiin Davvi-Amerihkás 1960-logu rájis. Dávda dagaha vahágiid vuoiŋŋamaččaide ja eai gávdno dálkasat dahje boahkkumat. Dávda njoammu.

Makkár symptomat leat?

Ealibis váldá jagi dahje máŋga jagi ovdal go álgá vuosehit symptomaid. Dán áiggi dávda njoammu ovdamearkka dihte čolgga, gočča dahje baikkaid bokte. Go ealit lea álgán vuosehit symptomaid, nugo rievdan láhtten, suoibuma, ruoidnama, badjelmeari gožžama ja soalssideami, ealit jápmá moatti mánus.

Got mii suddjet iežamet?

Ruoŧas mis ii leat leamaš oktage ain, muhto norggas fuobmájedje njoammuma 2016. Jagiid 2018-2020 čađahuvvo EO-mearriduvvon bearráigeahčču ruoidnandávddas earret iežá friddja ealli goddeealibiin ja bohccuin gárddis.

SVA ávžžuha visot čearuid váldit iskosiid ruoidnandávdii jápmá ealibiin ja sáddet analysii. Loga eanet dan birra dás.