Njoammudávddaid eastadeapmi

Ávžžuhusat njoammusuodjái

1. Garvve sirdit ealihanoami

Ealihanoami sirdin ovtta čearus nubbái mearkkaša ahte lea stuorra várra ahte dávddat levvet. Ávžžuhus lea danin ahte galgá gáržžidit ealihanoami sirdima guovlluid gaskkas gos bohccot dábálaččat eai seaguhuvvo.

2. Garvve njoammuma fievrrideamis

Ealibat mat fievrriduvvojit lea várra njoammut go lea njuolgga oktavuohta iežá ealibiiguin go njoammun mii gávdno siste ovddibut fievrridemiin. Fievrrut galge álo buhtistuvvot (ráhpot, luvdet, sihkkut) ovdal go fievrridit ođđa ealibiid. Lea buorre jus fievru basso čáziin ja desinfiserejuvvo, eareliiggánit go lea dovddus njoammut. Garvve:

  • fievrridit bohccuid jus jáhkká lea njoammudávda.
  • dárbbašmeahttun ealihanoami fievrrideapmi.
  • fievrridit ealihanoami ja njuovvanbohccuid seamma áiggi.
  • fievrridit ealihanoami njuolga maŋŋil go lea fievrridan njuovvanbohccuid.

3. Vuollegis ealibiidlohku

Alla ealibiidlohku mearkkaša álo stuorit njoammunvára. Geahččal danin ráddjet ealibiidlogu go leat guhká gárddis.

4. Buhtisvuohta gárddiin

Vuollegis ealibiidlohku ja buhtisvuohta lea dehálaš go biebmá bohccuid gárddis. Lea álo ollu buoret biebmat olgun go gárddis.

Borranlihtit ja buhtisvuohta: Baskki borranlihtiid bálddas addá sihke streassa ja njoammunvára. Njoammun earret iežá čolggain leavvá álkit borranlihtiin. Borranlihtiid galgá danin bassat beaivválaččat ja boares loahpaid ii galgga guskalit gárdái (go bázahusat sáhttet sisdoallat čolggaid dahje seaguhuvvot baikkaiguin). Lea buorre jus boazolohku juohke borranlihtis lea eanemus 10, ja eanemusat 20 juohke borranlihtis.

Čáhci ja buhtisvuohta: Gárddis galgá álo gávdnot buhtis muohta dahje buhtis čáhci. Lunddolaš čáhcegáldu ii galgga leahkit gárddi vuollelis.

5. Persovnnalaš buhtisvuohta ja reaidduid bassan

Jus don leat leamaš ealus ja sirddát ođđa guvlui iežá bohccuiguin de berrehat buhtistit dahje molsut gápmagiid, biktasiid ja reaidduid mat leat leamaš oktavuođain bohccuiguin ja goddeelliiguin. Don berrehat bassat gieđaid ja desinfiseret gieđaid, ja maid garvit coggat gieđaid bohccuid njálbmái go barggat daiguin.

6. Váldde oktavuođa veterinearain go leat skihpasat ja jápmet

Jus fuobmát skihppámiid ja jápmimiid de galgá váldit oktavuođa veterinearain. Lea dehálaš oažžut diagnosa vai sáhttá bargat dárbbašlaš doaimmaid.

7. Isolere skihpa ealibiid

Skihpa ealibiid isolere iežá bohccuin skihpagárddis. Jus vejolaš, garvve doallat bohccuid okto gárddis. Skihpagárdi ráddje vára njoammumii iežá ealibiidda.

8. Doalvvu eret ja obdusere jápma ealibiid

Ealibiid maid gávdná jápmán galgá dakkaviđe doalvut eret iežá ealibiin. Dan botta vuordá obdukšuvnna/iskosa galgá gokčat goruda juoidán, omd. presseniŋggain, vai eastá ahte meahcceealibat borragohtet háskkas. Basa gieđaid, gápmagiid ja gárvvuid maŋŋil go leat guoskan jápma ealiba.

Jápma ealibiid galgá álo obduseret jus ii leat dovdan dávdda vai jápminsiva. Váikko don it álo oačču diagnosa obdukšuvnna maŋŋil de lea dehálaš olgguštit ollu diagnosaid. Váldde oktavuođa iežat veterinearain dahje SVA:in.